· 

Omaishoitajien palkkiosta tehtävä verovapaa

Kansalaisaloitteen tiedot

Kansalaisaloitteen otsikko
Omaishoitajien palkkiosta tehtävä verovapaa 
Aloitteen päiväys
27.4.2021 
Aloitteen muoto
Lakiehdotus 
Aloitteen sisältö

Ehdotus tuloverolain muuttamisesta. 

Laki tuloverolain (30.12.1992/1535) muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti: 
muutetaan tuloverolain (30.12.1992/1535) 92 § seuraavasti: 

92 § Verovapaat sosiaalietuudet 
Veronalaista tuloa eivät ole: 
27) omaishoidon tuesta annetun lain (2.12.2005/937) nojalla maksettava omaishoidon palkkio. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä _kuuta 202_.

Perustelut

Aloitteessa esitetään muutettavaksi tuloverolakia niin, että omaishoitajien tuesta annetun lain nojalla maksettava omaishoidon palkkio ei jatkossa olisi veronalaista tuloa. Muutos toteutettaisiin muuttamalla nykyisin voimassa olevaa tuloverolakia lisäämällä sen verovapaita sosiaalietuja säätelevään 92 § uusi kohta, jossa omaishoidon palkkio säädetään verovapaaksi. 

Kyseisen lain kohdan mukaan veronalaista tuloa eivät ole esimerkiksi lapsilisä, vammaisetuuksista annetun lain nojalla maksettu vammaistuki, asevelvollisen päiväraha, opintotukilain mukainen valtion varoista maksettava korkoavustus sekä opintolainahyvitys, opiskelijan asumislisä, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa tarkoitetut edut ja lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijalle itselleen maksettava koulumatkatuki. 

Tuloverolaissa on kaikkiaan 27 kohtaa, jotka määrittelevät verovapaita sosiaalietuuksia. Omaishoidon palkkion verovapaus ei siis muodostaisi ainutlaatuista poikkeusta jo nyt verovapaisiin sosiaalietuuksiin. Samalla pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että omaishoidon palkkiossa säilyvät perusteet ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan sekä eläke- ja tapaturmavakuutuksiin. 

Sinällään omaishoitajalle maksettava palkkio on vain osa omaishoidon tuen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös hoidettavan tarvitsemat palvelut, omaishoitajan vapaat sekä hänen hoitotehtäväänsä tukevat palvelut. Näin omaishoidon tuki muodostaa kokonaisuutena harkinnanvaraisen sosiaalipalvelun. Varsinaisen omaishoidon palkkion verovapaus on kuitenkin helpoin toteuttaa tässä kansalaisaloitteessa mainitulla tuloverolain 92 §:n muutoksella. 

Omaishoitajat tekevät tärkeää sekä inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti arvokasta työtä. Läheisen huolenpito, hoiva ja läheisyys mahdollistavat pitkäaikaissairaalle, vanhukselle tai vammaiselle henkilölle mahdollisuuden kotona asumiseen. Tätä ei välttämättä edes kodinomainen palveluasuminen pysty tarjoamaan. Omaishoito ei kuitenkaan saa korvata ammatillista hoitoa, jota pitää olla tarjolla myös omaishoidettaville. 

Suomessa vanhustenhoidon suuntauksena on viime vuosina ollut, että ikäihmiset asuvat yhä pidempään kotona. Tämä ei välttämättä sovi kaikille ikäihmisille etenkin muistisairauksien lisääntyessä ja liikuntakyvyn heikennyttyä. Oikein järjestetyllä omaishoidolla voidaan kuitenkin osaltaan tukea ikäihmisten inhimillistä kotona asumista. Se on myös hyvä tapa vastata siihen, että vanhusväestön määrä ja tätä kautta hoivan tarve kasvavat. 

Samalla on tunnustettava omaishoitajien ja hoidettavien tilanteiden moninaisuus. Vammaista lasta hoitavilla nuorilla vanhemmilla saattaa olla edessään vielä kymmenien vuosien työura, kun esimerkiksi puolisostaan huolta pitävällä ikääntyneellä ura on takanapäin. Silti lainsäädännössä ja erilaisissa palveluissa omaishoidolla tarkoitetaan monesti vain ikääntyneiden hoitoa. 

Omaishoidon kysymykset koskevat suurta joukkoa suomalaisia. 

Omaishoitajien liitto arvioi linjauksissaan sosiaaliturvan uudistamiseksi 21.1.2021, että ”omaishoitajien asemaa edistämällä voidaan edistää noin miljoonan läheisestään huolehtivan arkea, ja samalla myös noin miljoonan huolenpidon kohteena olevan läheisemme mahdollisuutta kohdata elämän haasteet kotonaan, omien läheisten tukemana”. 

Kaikki omaishoitajat eivät välttämättä ole tehneet kuntien kanssa varsinaista omaishoitosopimusta, jolloin he eivät saa lain mukaista palkkiota ja jäävät myös kuntien järjestämän muun tuen ja palveluiden ulkopuolelle. 

Oman työnsä ohella hoivaa läheiselleen antaa yli 700 000 suomalaista. Pääasiallisessa huolenpito- ja auttamisvastuussa on noin 350 000. Kuntien kanssa varsinaisen omaishoitosopimuksen solmineita sopimushoitajia on lähes 50 000, joista noin 21 000 on työikäisiä. 

Sopimusomaishoitajien määrä on kasvanut hitaasti. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelma vuosille 2014-2020 asetti tavoitteeksi omaishoitajien määrän nousun 60 000 vuoden 2020 loppuun tultaessa. Kuntien tiukat määrärahat ovat kuitenkin estäneet kasvua, vaikka omaishoitoa laajentamalla ne voisivat säästää menoissaan. Omaishoidon palkkion verovapaus voisikin laajentaa myös sen käyttöä. 

Omaishoitajilla on usein myös toimeentulo-ongelmia, jotka kohdistuvat ennen muuta nuoriin omaishoitajien perheisiin. Omaishoitajien liiton tietojen mukaan alle 28-vuotiaista sopimusomaishoitajista runsas viidesosa sai toimeentulotukea. Samalla 15 prosentti 28–37-vuotiaista 15 prosenttia ja 10 prosenttia 38–47-vuotiaista nosti toimeentulotukea. Kaikkiaan toimeentulotukea saaneista sopimusomaishoitajista 95 prosenttia on alle 68-vuotiaita. 

Usein sopimusomaishoitajan toimeentulo muodostuu monista eri lähteistä, jotka vaikuttavat toisiinsa. Siksi tulojen ennakointi on usein vaikeaa. Palkkion verovapaus helpottaisi tätä tilannetta. Samalla kytköksiä muihin etuuksiin tulee purkaa. Omaishoidon tuesta tulisi tehdä etuoikeutettu tulo suhteessa muihin etuuksiin. Omaishoito ei saa olla hoitajalle köyhyysloukku. 

Vuoden 2017 sosiaalibarometriin vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät, Kelan johto ja toimihenkilöt sekä työ- ja elinkeinokeskusten johto näkivät, että kaikkein eniten korotustarvetta on juuri omaishoidon tuessa. Yksinkertaisin keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi säätää omaishoidon palkkio verovapaaksi. 

Omaishoito säästää merkittävällä tavalla julkisia varoja. 

Kunnallisalan kehittämissäätiön 30.9.2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan vaihtoehtoisen hoidon ja muiden palveluiden kustannukset olisivat yksinomaan ikääntyneiden omaishoidettavien kohdalla noin 3,1 miljardia euroa. 

Valtioneuvoston vuonna 2017 julkaiseman ”Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen” selvityksen mukaan yhden omaishoitosopimuksen lasketaan maksavan kunnalle noin 13 500 euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan sekä omaishoidon palkkio että heidän saamansa palvelut. Vaihtoehtoisen hoidon ja hoivan kustannuksiksi arvioidaan 42 000 - 114 000 euroa vuodessa. 

Myös sopimushoitajien hoivatyölle voidaan laskea rahallinen arvo. ”Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen” – selvitys arvioi, että kokopäivätyössä olevan, pitkäaikaissairasta tai vammaista alle kouluikäistä lasta hoitavan sopimusomaishoitajan hoivatyön arvo on yli 40 000 euroa vuodessa. Jos sama omaishoitaja tekee 60 prosentin työajan, hänen hoivatyönsä arvo on lähes 50 000 euroa. Kokonaan työelämän ulkopuolelle jääneen tekemän hoivatyön arvo voi olla jopa yli 96 000 euroa. 

Kiistattomista hyödyistä huolimatta, iso ongelma on kuntakohtaisten erojen aiheuttama eriarvoisuus. Kunnat myöntävät palkkioita eri perusteilla ja usein omaishoidon sopimukset on sidottu määrärahoihin niin, että loppuvuodesta uusia sopimuksia ei välttämättä tehdä. 

Suomi on saanut tästä langettavan päätöksen vuonna 2012 Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Päätöksen mukaan nykyinen järjestelmä johtanut hoidon ja vaihtoehtoisten palveluiden osalta tilanteeseen, jossa kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa kotipaikkansa perusteella. Vuonna 2018 sosiaalisten oikeuksien komitea katsoi, että tilanne ei ole korjaantunut. 

Siksi tuen myöntämisessä pitäisi olla valtakunnallisesti yhtenäiset perusteet. Tämä on asia, joka tulee ottaa huomioon myös tulevassa sote-uudistuksessa. 

Vuonna 2014 julkistettu kansallisen omaishoidon strategia päättyi vuoden 2020 lopulla. Näin ollen vuodesta 2021 lähtien omaishoidolle ei ole ollut kansallista strategiaa. Omaishoidon palkkion verovapaus olisi hyvä pohja, kun seuraavaa kansallista omaishoidon strategiaa kootaan.

Aloitteen taloudellinen tuki
Ei ole 
Kannatusilmoitusten keräystavat
  • Kansalaisaloite.fi
  • Muu verkkopalvelu
  • Paperilomakkeet
Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 0 kpl


Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Matti Pajuoja / Kaikulankatu 1, 08150 Lohja

 

Kansalaisaloite.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu.
Lue lisää >